Rocket Records – Rocket Records

Tarinoita laulujen synnystä, osa 2: Salamimakkarapötkö

Tarinoita laulujen synnystä -artikkelisarjassa kerrotaan Rocket Recordsin katalogista joko cover- tai alkuperäisversioina löytyvien kappaleiden syntyhistoriasta. Aktiivisesti etenevän artikkelisarjan toinen osa julkaistaan nyt, vain viisi vuotta ykkösosan jälkeen.

Nimellään huomiota herättävä Salamimakkarapötkö on Nypykät-yhtyeen kappale. Nypykät tunnettiin 1990-luvun alussa etenkin naivistisesta kappaleestaan Lastenlaulu. Yhtyeen seuraajia miellytti, kun lauluissa eivät lama taikka vastoinkäymiset haitanneet. Sanoitukset kyllä kuvailivat ikäviä sattumuksia, kuten nälänhätää kappaleessa Salamimakkarapötkö. Laulu syntyi 1980-luvulla. Laulun tekijät Lippa Lindström ja Tuomas Rosberg haastelevat.

Rosberg: Luitko Rocketin sivulta Chrisse Johanssonin haastattelun laulusta Nuppendaali?
Lippa: Legendaarinen Nuppendaali. Laululla pitää olla iskevä nimi.
Rosberg: Kuka keksi nimen Salamimakkarapötkö?
Lippa: Salamimakkarapötkö oli niin rytmikäs sana. Rimmasi lötkön kanssa. Laulu syntyi lapsuudenystäväni Juha Ågrenin kasettimankalle ja se oli humppa. Nypyköiden ohjelmistoon siitä jalostui molli-soulia. Sinähän laajensit lopullisessa sanoituksessa nälänhädän maanlaajuiseksi.
Rosberg: Luin niin paljon science fictionia. Mielikuvitus tuli nälkäiseksi. Mielikuvitus tarvitsee ruokaa.
Lippa: Tekstissä viittaat myös maatilojen alasajoon. Ajatteletko nykyään huoltovarmuutta?
Rosberg: Joo, hamstraan vessapaperia… No, kappale ei ollut ilmestyessään mikään hitti. Olitko pettynyt?
Lippa: Nypykät keikkaili ahkerasti. Muistini mukaan Salamimakkarapötkö oli keikoilla pidetty kappale – johtui varmaan nousujohteisesta sovituksesta ja rullaavasta temposta.
Rosberg: Rumpali Yves sanoi inhoavansa bändejä, jotka kalastelevat yleisöä huutamaan mukana.
Lippa: Mutta hänessäkin herätti hilpeyttä, kun yleisö huusi kuorossa ”MAKKARA, MAKKARA!” Ja hytkyttelivät rytmikkäästi.
Rosberg: Oli hienoa huutaa naama punaisena. Muistiinpanoni kertoo laulun tekovuodeksi 1988. Ja minäkin olen säveltäjä?
Lippa: Sävelsit väliosan, kaksi sointua.
Rosberg: Siinä on kolme! Haluatko sinä mainita vaikutteita sävellykseesi?
Lippa: Finnhits-ajan Suomi-iskelmä on varmasti jättänyt isoimman jäljen. Souliin minut tutustutti Ville Vilén vasta 1990-luvulla. Yökaudet viiniä ja soul-klassikkoja. Mitä itse mainitsisit?
Rosberg: Salamimakkarapötkön meininkiä miettiessä mieleen tulee diskoillan tunnelma 1980-luvun lopulla. Ensin George Harrison: Got my mind set on you, sitten Terence Trent d’Arby: Sign your name. Mutta nykyään kuuntelen enää Elvistä.
Lippa: Vieläkin? Ylipainoinen Elvis Las Vegasissa ei ollut rappiotila, vaan komean lennon viimeinen liito. Rock oli kuollut, mutta iskelmä jatkoi elämää.
Rosberg: Mikä tekee hyvän iskelmän?
Lippa: Iskevän melodian ja sydämeen käyvän lyriikan yhteys. Oma sydämeni sykkii suurille sovituksille ja tunteille. Näitä yritän välittää uusissa lauluissani.
Rosberg: Voisiko Salamimakkaräpötkö vielä puhutella kuulijaa?
Lippa: Kyllä, jos kuulijalla riittää eriskummallista huumorintajua. Uusi sovitus voisi piristää. Voitko soittaa Uniikille tai Pyhimykselle, että fiittaisivat?
Rosberg: Aivan. Kuin saisi ryhdistävän puhalluksen rypistyneeseen ilmapatjaan.

Salamimakkarapötkön ensilevytyksen teki Nypykät 1992 minialbumille Elämä on sumfaraa. Liveversion julkaisi Rocket Records 2016 levyllä Livekala ja perkeet.

Kuuntele kappale Spotifysta:

Kuuntele kappale YouTubesta:

Tilaa Livekala & Perkeet -levy Levykauppa Äxästä:

https://www.levykauppax.fi/artist/nypykat/livekala_ja_perkeet/#490206

Tarinoita laulujen synnystä, osa 1: Nuppendaali

Tarinoita laulujen synnystä -artikkelisarjassa kerrotaan Rocket Recordsin katalogista joko cover- tai alkuperäisversioina löytyvien kappaleiden syntyhistoriasta. Tässä ensimmäisessä osassa Suomen menestyneimpiin iskelmälyyrikoihin lukeutuva Chrisse Johansson muistelee sanoittamaansa legendaarisesta Nuppendaali-kappaletta, josta T.T. Purontaka on juuri levyttänyt uuden version.

Nuppendaalin teksti on herättänyt iskelmäyleisössä kysymyksiä aina laulun otsikkoa myöten. Mikä on nuppendaali?

Nuppendaali on sanana mun keksimäni leikkimielinen ilmaus ”sille Jollekin”, joka on niin paljon ja niin tärkeä ettei tavalliset sanat edes riitä moista rakkautta kertomaan. Koko tekstihän on sellainen ”pilke silmäkulmassa” -juttu. Mulla on mielikuva, että ajattelin tuota Nuppendaali -sanaa jonkinlaisena nuppu -sanan diminutiivimuotona, jota se kieliopillisesti EI todellakaan ole (vrt. nuppunen). Olen aina tykännyt sanoista ja välillä vähän leikkiäkin niillä. Kaiketi sitä kautta on muutama uussanakin syntynyt.

Kappaleen teksti on painunut pysyvästi monen iskelmämusiikin ystävän mieleen. Muistatko millaisessa tilanteessa biisi syntyi?

Tekstihän on Koivumiehen Eskon erinomaisesti säveltämä, eli sanat oli siis ennen säveltä. Sen ihmeellisempää tekotaustaa sillä ei ole, kunhan teki mieli värkätä välillä taas jotain vähän omaperäisempää ja vähemmän vakavaa. Eskon pyysin itse säveltäjäksi. Mehän tehtiin takavuosina hyvinkin paljon yhteistyötä ja Esko kuuluu niihin harvoihin tuntemiini säveltäjiin joilla on loistava kyky käsitellä tekstiä. Johtunee kenties siitä, että hän itsekin osaa kirjoittaa tekstejä.

Nuppendaalin ensilevytyksen teki Raimo Piipponen ja Tulipunaruusut. Oliko kyseessä tilaustyö vai etsikö valmis kappale oikeaa kotiaan?

Teksti ei ollut tilaustyö. Kun syyskuussa 1983 sain Eskolta demokasetin Nuppendaalista, lähdin sitä tapani mukaan tarjoamaan levytettäväksi niille, joille uskoin biisin sopivan. Mulla oli kaikkien mun säveltäjäyhteistyökumppaneiden – esimerkiksi Jukka Kuoppamäen, Jukka Koiviston ja Hannu Takalan – kanssa sama systeemi, eli hoitelin itse biisien markkinoinnin kentälle. Nuppendaalin kohdalla ei tuossakaan suhteessa tapahtunut mitään erikoista.

Nuppendaali ei ollut ilmestyessään mikään superhitti, mutta alkuperäislevytys on jäänyt elämään, kappale on päätynyt eri esittäjien keikkaohjelmistoon ja muutama coverikin kappaleesta on tehty. Mistä arvelet kappaleen suosion johtuvan?

Se on harmiton ja hauska ralli ainakin niille, joille luoja on suonut nokareen huumorintajua. Se on helppo omaksua, kun teksti ja sävel ovat samaa ”jakarandaa” ja sitä on kiva tanssiakin.

Mitä kuuluu Espanjassa jo pitkään asuneelle Chrisse Johanssonille huhtikuussa 2020?

Kärvistelen kiltisti koronaviruksen takia kotikaranteenissa, kuten miljoonat muutkin ihmiset ympäri maailmaa. Ja haluan vahvasti uskoa siihen, että selvittyään vielä joskus tästä kurimuksesta ihmiskunta ymmärtää nöyrästi ottaa kokemastaan opikseen, muistaen oman suuruutensa keskellä myös oman pienuutensa sekä haavoittuvuutensa elämää ja luontoa kunnioittaen.

*** *** ***

Nuppendaalin ensilevytyksen teki siis Raimo Piipponen ja Tulipunaruusut. Orkesterin näkemys kappaleesta ilmestyi vuonna 1984. Uusimman levytysversio kappaleesta on tehnyt T.T. Purontaka. Versio ilmestyi maaliskuussa 2020 ep-levyllä Tähtityttöni mun ja se löytyy cd-muodossa eri esittäjien kokoelmalevyltä Elämä on iskelmää, vol. 1